Todellinen läpimurto koettiin perjantaina Tuijan Koirakoulun näyttelytreeneissä. Se oli meidän viimeinen kerta ja luvassa oli one on one -treeniä kurssin jälkeen.
Kasvattaja Maaritkin pääsi paikalle mikä oli todella tärkeää sillä Maarit hoitaa Capon handlaamiset. Maaritilla oli mukana Rhino
ja minä sain kunnian toimia babysitterinä kun Maarit treenasi Capon kanssa. Heti alkuun oli helppo huomata kuinka paljon paremmin Capokin jaksoi keskittyä ja nauttia treenistä kun ei tarvinnu hosua ja häslätä kierrokset tapissa. Illan aikana selvisi myös että Capo ottaa herkästi kierroksia kopeloinnista mutta ei ole todellisuudessa muuta kuin pelottavan äänekäs. Tämä oli äärimmäisen tärkeetä tietoa koska nyt Capon handlaaja Maarit ehkä joskus Teemukin tietää miten toimia Capoa esiteltäessä ja me tiedämme kotona miten treenaamme koskettelua Capon kanssa onnistuneesti. Tämä oli myös äärimmäisen tärkeä itselleni nähdä ne Capon rajat ja se että miten paljon Capo "on jo kertonut" itsestään mutta mä en ole osannut vain lukea näitä merkkejä. Tiestysti itteäni harmittaa että omalla käytökselläni on ollut varmasti isokin merkitys Capon käyttäytymiseen mutta kuten se Cesarkin puhuu niin en aio jäädä menneeseen suremaan sitä vaan kohdistaa nokkani kohti valoisaa yhteistä tulevaisuutta Capon kanssa. Olisko Capo näin rakas mulle jos meillä ei olisi ollut näitä alamäkiä..?Lauantaina oli Helsingin Messukeskuksessa pentunäyttely. Kierrokset pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaalla odottelun ajan mitä nyt Ulla Seppälä sai "karhuhalin"
Kehässä Capo meni todella sulavasti eikä reagoinut ympäristöönsä vaan keskittyi olennaiseen. Tuomarin lähestuessä tutkimaan päätti Capo napata hänetkin ystävälliseen karhun syleilyyn. Hienosti Capo antoi tuomarin koskea kunnes takapään kohdalla nassikka ajatteli että "kokeilenpas mitä tapahtuu jos päästän pienen pienen pörinän"... onneksi Maarit oli valpas ja sai herkulla Capoon kontaktin ja tilanne raukesi siihen.. Capo hävisi aivan upealle valkoiselle Inulinen uros-pennulle joka pokkasi myös ROP:in itselleen
Me saimme juuri sen mitä me halusimmekin, eli edistystä kehäkäyttäytymiseen sekä hyvän ja positiivisen näyttelykokemuksen Capolle. Niin ja saimmehan me myös loistavan arvostelun.
Capon arvostelu:
Tyypiltään erinomainen urospentu. Hyvä ilmeinen pää. Hieman kookkaat korvat. Erinomaiset rungon mittasuhteet ja vahvuus. Hyvä raajaluusto ja kulmaukset. Tasapainoinen ryhdikäs kokonaisuus. Erinomainen karva. Kaunis sivuliike takaa hieman kinnerahtaat. Määrätietoinen esiintyjä.
PEK 2 KP
Tuomari: Esa Ruotsalainen
Laitan kuvia näyttelystä heti kun saan ne ladattua tänne saitille.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.